Kotitalousvähennys vuonna 2012

Kotitalousvähennyksen voi käyttää kotitaloustyön teettämiseen sekä kodin tai vapaa-ajan asunnon remontointiin, perusparannus- ja kunnossapitotöihin. Vuonna 2012 vähennyksen enimmäismäärä on 2000 euroa ja sen voi tehdä ainoastaan työkustannuksista. Vähennys on henkilökohtainen, joten puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 4000 euroa vuodessa. Omavastuun osuus kustannuksista on 100 euroa henkilöä kohden.

Maalämpösaneerauksessa tyypillisesti työn ( asennustyöt ) osuus on 2000 - 3000 euroa. Tämän lisäksi energiakaivon porauksen osuudesta 80 % on työtä. Kokonaisuudessaan vähennyskelpoista työtä tyypillisesti omakotitalon maalämpösaneerauksessa on 5000 - 10 000 euroa. Tällöin verotuksessasi vähennettävä määrä on 2500- 4000 euroa ( 45% laskutetusta työstä ).

http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasiat/kotitalousvahennys/hallitusohjelma

Lupakäytäntö maalämpöjärjestelmille

Maalämmön hyödyntämiseksi tehtävien lämpökaivojen poraaminen ja lämmönkeruuputkiston asentaminen vaativat rakennusvalvonnan luvan. Uudiskohteissa maalämmön käyttöä koskeva lupa sisältyy rakennuslupaan. Lämmitysjärjestelmän vaihdossa maalämpöön riittää toimenpidelupa.

Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistöön sijoitettava keruupiiri.

Asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä ainoa vaihtoehto. Tavallisessa pientalokohteessa maapiiri vaatii noin 1000- 2000 m2 maata. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia eikä alueeksi sovi myöskään talvella aurattava alue.

Lämpökaivojen poraamiseen ja lämmönkeruuputkien asentamiseen liittyy riskejä. Yksi riskeistä on pohjaveden tai vesistön pilaantuminen suoraan tai välillisesti. Ongelman voi aiheuttaa lämmönsiirtoaineen vuoto, pinnalta valuvien vesien pääsy pohjaveteen tai kalliopohjaveden eri kerrostumien sekoittuminen keskenään.

Rakennettaessa maalämpöjärjestelmää pohjavesialueille tai vesistöön on suunnittelussa otettava huomioon rakentamiselle asetetut rajoitukset. Pohjavesialueella hankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä riskit.

Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämpöputkistosta tulee lisäksi tehdä vesirakennusilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus antaa lausunnon, vaatiiko toimenpide aluehallintoviraston lupaa.

Maalämpöjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi järjestelmän suunnittelijalla tulee olla riittävä kokemus ja koulutus lämpötaloudellisuudesta ja rakentamisesta.

Suomen Ympäristökeskus on julkaissut ympäristöoppaan lämpökaivojen rakentamisesta. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=111526&lan=FI .

Lämpökaivon rakentamisessa on otettava lisäksi huomioon seuraavat asiat:

Lämpökaivon etäisyyden on oltava vähintään 7,5 m tontin rajoista, lähemmäs rajaa voidaan lämpökaivo tehdä naapurin kirjallisella suostumuksella. On myös huomioitava etäisyydet esim. kaivoihin, jätevedenkäsittelyjärjestelmiin yms. Suositellut minimietäisyydet löytyvät maalämpöjärjestelmän rakennustapa –lomakkeesta.
Porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, suositellaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Kiinteistörasitteen perustaa maanmittauslaitos.
On selvitettävä, onko kyseessä pohjavesi- tai muu erityisalue.
On selvitettävä, sijaitseeko maan alla mahdollisesti johtoja, luolia tai teknisiä järjestelmiä (hankkeeseen ryhtyvän velvollisuus)

Urakoijalta saat lisätietoja eri paikkakuntien käytännöistä.

Maalampo.info

Uutiset

Satunnainen kuva

Kotitalousvähennys vuonna 2012

Lupakäytäntö maalämpöjärjestelmille